keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Seeprakuvioinen tyttö

Miten selvitä poikaystävän kuolemasta? .......Jostain keskustelupalstalta tämmösen otsikon bongasin.. Siihen on vastaus. Ei siihen mikään muu auta ku AIKA. Kyllä se ahdistaa niin saatanasti. Vissiin viimeks tasan vuosi sitte kirjotin tästä aiheesta niinku näin kunnolla. Vuosipäivä tästä tuli tuossa maanantaina. Lähtöaskelia otin jo perjantaina. Se vitun syyllisyys. Jos mä vaan oisin ollut joskus ihana-kiva ihminen ja oisin vaan mennyt sinne yöksi! Mitään ei ois tapahtunu. Ainakaan just sinä päivänä. Mehän vasta sovittiin että nyt seurustellaan virallisesti. Tyylii muutamaa päivää ennen. Mä olin tyhmä. Ja ilkeä. Ja kadun sitä joka helvetin päivä.

Piti sitte viiltää kädet ja jalka paskaks perjantaina. Ainahan mulla on ollut semmoinen "tietty ääni" joka puhuttelee mua kun mä sorrun viiltelemään itseäni ja se ei ole mun oma. Mulla vaan napsahtaa päässä. Se vitun ääni ottaa vallan. (Tästä äänestä ei saa puhua terapiassa, eikä ikinä lääkäreille ellei halua jotain skitsofrenia-diaknoosia/pakkohoitoa/vitusti lääkkeitä pakkohoidolla) Mikä pahinta, se ääni on ottanu henkilö-muodon. Viime perjantaina se oli just sen miehen ääni (tiedän kyllä kuka mut tähän en sitä voi kirjoittaa). Syytti mua J:n kuolemasta. Ja miksei syyttäis, sehän oli mun syytä! Se ääni valtas mut ihan täysin. Ambulanssista muistan vaan ku mulle kerrottiin että "ethän sä puhaltanu paljo paskaakaa" (-ihanan ymmärtäväiset lanssikuskit). Enhän mä kännissä ollut, sekasin vain.

Kyllä mä jotain muistan siitä viiltely-tilanteesta. Sen äänen. Sanoo että vuosipäivä lähenee ja koska se on mun syytä niin jokaista päivää kohden yks viilto. Vuodessa on päiviä 365. Selvisin kuitenki n.100 viillolla. Kyllä, kumpiki käsi kummaltaki puolelta ja vähän vasenta jalkaa. Tila loppunu kesken, mies tuli kotiin ja keskeytti. Soitti lanssin ja siinä se. Sieltäki yritin karata sairaalasta mut tutut vartijat huuteli "Hei Tuulia, älä lähe ennenku lääkäri on kattonu", olin liian väsyny, en jaksanu vastustella tälläkertaa. Olin vain että "ihan sama".

Mut näin niinku nyt katsoen itseäni peilistä, mä oon ihan helvetin raidallinen. Seeprakuvioinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti