keskiviikko 31. elokuuta 2011

syylliset

Ja taas suunnitelmien muutoksia. Melkein ostin kuollettavan määrän ihanaa mmmmmmm subua. Mutta paras ystäväni pelasti minut. Tuli vielä viereeni nukkumaan että pärjään. Nyt vissiin haku päällä osastolle. Helvetin helvetti. Mutta vaikka toissayö menikin pieleen se ei tarkoita sitä ettenkö yrittäisi uudestaan. Pian. Huomenna oisi terapiaa mutta enhän mä sinne voi mennä kun se soittaa heti poliisit sinne. Saatanan vittu perkele.

Kädet ja jalat on kipeät. Viiltoja. Aaah. Kävin eilen suihkussa enkä pystynyt edes olemaan loppuun asti siellä. Se oli yhtäkuin helvetti.

Miehen kanssa asiat suunnilleenhyvin taas. Eilinen oli maailman ihanin päivä ikinä. Vaikka mulla meinaskin tulla morkkistelut päälle kokoajan. "No sun kanssa nyt ei ikinä ole tylsää näköjään" -mies. No ei varmana ole tylsää kun mä sekoilen kokoajan.

Pillerivarastot on aika täynnä. Pitäisi tyhjentää jo. Huomenna iso-rahapäivä ja ostan sen mitä jäi ostamatta viimeksi. Sitten oon tyytyväinen. Mä en tiedä enää mistään mitään enkä jaksa välittää.

Lopputeksteihin n.vuoden vanha kirjoitukseni : "Iloisuus ja positiivisuus on vaan harhaa, KUSETUSTA! Valehtelua. Faktoja on se että kaikki mihin mä kosken särkyy ja kaikki yritykset taistella täällä elämässä leviää käsiin! Mun pää on täynnä rikkinäisiä ajatuksia. En tiedä mitä tarkoittaa SANAT välittäminen, rakkaus tai huolenpito. Pelkkiä vitun SANOJA!"

Viimenen lause, kysymys, miksi mä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti